Siirry pääsisältöön

Mökkimatka

Siitä oltiin puhuttu. Että jos mentäisiin jonnekin kesällä Ekun kanssa. En edes vitsaillut Bangkokista enää, vaikka äiti painosti minua sinne. Ajattelin, että ehkä joku vuokramökki olisi parasta, mitä uskaltaisin edes ajatella. Sekin keskellä viikkoa ja muutamaksi päiväksi vain. Minulla ei ollut liikaa rahaa, vaikka olin tehnyt kahvilavuoroja enemmän kuin koskaan Käenpesän loputtua teatterilta.

Lopulta matkakohteeksi valikoitui Australia. Kyllä, Australia.

Tarkan sijainninkin olin kuullut, mutta en enää sitä muistanut. Eräänä iltana äiti oli taivutellut minua Skypessä niin kauan, että oli lopulta voittanut tämän väsytystaistelun. Kuulemma nuoren ihmisen kuului käydä ulkomailla, jotta hänestä tulisi sivistynyt. Kuulemma uusiin kulttuureihin tutustuminen teki hyvää. Ja koska vastustin Bangkokia niin kovasti, ja koska olin vedonnut hevosiin ja kaikkeen mahdolliseen, äiti oli päättänyt pyöräyttää maapalloa ja laskea sormensa johonkin kohtaan. Ja sinne minun oli määrä menemän. Viimeisenä oljenkortenani olin henkäissyt, että enhän minä voi mihinkään Australiaan lähteä ainakaan. Minulla on nyt tyttöystävä.
"P'Sunstra?" äiti varmisti, ja siitä tajusin kaksi asiaa. Hän oli nyhtänyt tietoja Yeniltä. Ja hän ei tainnut tietää Ekun nimeä. Toivottavasti hän ei kuvitellut, että Ekku on thai. "Ei se haittaa yhtään, otat P'Sunstran mukaan, niin kuin kuuluu, aikhunchai!"

Siitä lähtien olin yrittänyt keksiä, miten kysyä Ekulta, voisiko hän mahdollisesti lähteä Australiaan minun kanssani. Se oli liikaa yhtä lailla kuin Bangkok, kyllähän minä sen ymmärsin. Niissä huolestuneissa ajatuksissa istuin Ekun keittiön pöydän ääressä, Ekun tietokoneesta Australiasta lukien, tyhjää nieleskellen ja Nasua korvasta hieroen. Kuulin kuinka avain kääntyi lukossa, ja sydämeni hakkasi kivuliaasti. Nasukin, joka ei ikinä välitä oikein mistään, laski päänsä polvelleni. Jopa se aisti, miten huono olo minulla oli.

"Hei!" Ekku huhuili, ja hetken päästä: "Chai?" kun en saanut vastattua.
Rykäisin. "Joo? Heei?"
"Miksi sä kuuostat tolta?" hän kysyi kulmat kurtussa ja tutkivasti minua silmäillen päästyään keittiöön.
"Kuule... Kuule kun... Tai siis...."
"Sano."
"Niin Fah sanoi... Tai... Mä oon pahoillani, mutta tulisiksä mun kanssa Australiaan?"
"Australiaan!"

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sähköpostia

Heippa Chai! Äidillä on siivousvimma ja minä pelastin joitain vanhoja kouluvihkojasi. Skannasin sinulle vanhoja kouluaineitasi. Ole hyvä! Tule pian käymään kotona. Jari Minun perhe (2. luokka) Minun perheeseen kuuluu Äiti ja Chompoo. Äidilä on pitkä tuka ja se käytää aina korkokenkiä. Me käyme lenkilä Äidin kansa ja joskus äiti tulee minun jalkapalopeliin. Minä tykään äidistä. Chompoo on minun koira. Chompoo on rotvaileri. Chompoo aina nukuu minun sängysä. Aamula ja ilala se syö napulaa ja koiran ruokaa ja se on maailman paras koira ja kilti ja se on minun ihan oma koira. NITTHAN. O-li-pa ki-va kuul-la per-hees-tä-si! Chom-poo kuu-los-taa mu-ka-val-ta! Tukiopetus kaksoiskonsonanteista ke klo 8:00. Nähnyt: Jittramas Meesang Minun perheeni (4. luokka) Meidän perheeseemme kuuluu minä, äitini Fah, koirat Chompoo ja Netra ja isäpuoleni Jari. Äiti on paljon töissä mutta tykkää töistä. Silloin kun hän on kotona hän laittaa ruokaa ja lukee kirjoja. Jari on enemmän koton...

Miltä rakkaus tuntuu? (4. tarina ilman kenguruita)

Se tuntuu siltä kuin leikkisi kotia Australiassa ja ottaisi kiinni sisiliskonnäköisiä olentoja kuivalta takapihalta näyttääkseen niitä toiselle. Siltä, että opettelee keittämään kahvia, vaikka eläessään ei ole sitä juonut, jotta voisi herättää toisen sanomalla, että kahvi on valmista. Se tuntuu sydämessä tavallaan vähän samalla tavalla kutittavalta, kuin voin syöminen tuntuu kielen reunoilla, kun Ekku silittää minun hiuksiani. Joskus se tuntuu siltä, ettei kestä enää: esimerkiksi silloin, kun minun Ekullani on hiukset korkealla nutturalla ja hän hymyilee minulle sitä tiettyä huultaan pureskellen hymyileväänsä hymyä. Ja jos rakastaa kahta tyttöä, joista toinen jäi Espooseen, se tuntuu itkettävältä ja kuluttavalta aina välillä. "Äiti soitti Skypellä", ilmoitin yhtenä iltana tultuani makuuhuoneesta Skypen ääreltä. "No miten äiti?" Ekku kysyi sohvalta. Rojahdin hänen vierelleen, painoin kasvot hänen kaulaansa vasten ja nurisin. "Chai?" Ekku kysyi ja laski...

Keitaro Akiyama: ensirakkauteni

Chain viimeinen tarina Hukkasuolla. Minun ensirakkauteni nimi on Keitaro Akiyama. Hän on vieläkin minusta kauniimpi kuin kaikki ikuisesti laajenevan universumin tähdet ja auringot yhteensä. Hän tuoksuu hevoselta, tupakalta, jännitykseltä siltä yhdeltä tietyltä talvi-illalta, jona minä suutelin häntä sekunnin murto-osan verran. Hänellä on sirot sormet ja vaalea iho, kun vertaa minun käsiini. Lukemattomat kerrat olen katsellut, miten hänen sydämenlyöntinsä voi nähdä hänen kaulakorunsa ketjusta, joka lepäsi aina hänen kaulaansa vasten. Samalla olen miettinyt, haaveillut, uneksinut, miltä ne tuntuisivat huuliani vasten. Aina vain harvemmin olen miettinyt, millainen ääni hänestä kuuluisi, jos tekisin hänen kanssaan kaikkea sitä, mistä välillä näin unta. Ja samalla olen rukoillut ja toivonut, että pääsisin sellaisista ajatuksista, unista ja haaveista. Kun lähdin lomalle tyttöystäväni, elämäni uuden keskipisteen kanssa, olin iloinen ja jännittynyt. Meidän piti hakea Omppu siksi aikaa kesälait...