Siirry pääsisältöön

Sähköpostia

Heippa Chai!
Äidillä on siivousvimma ja minä pelastin joitain vanhoja kouluvihkojasi. Skannasin sinulle vanhoja kouluaineitasi. Ole hyvä!
Tule pian käymään kotona.
Jari



Minun perhe (2. luokka)
Minun perheeseen kuuluu Äiti ja Chompoo. Äidilä on pitkä tuka ja se käytää aina korkokenkiä. Me käyme lenkilä Äidin kansa ja joskus äiti tulee minun jalkapalopeliin. Minä tykään äidistä.
Chompoo on minun koira. Chompoo on rotvaileri. Chompoo aina nukuu minun sängysä. Aamula ja ilala se syö napulaa ja koiran ruokaa ja se on maailman paras koira ja kilti ja se on minun ihan oma koira.
NITTHAN.
O-li-pa ki-va kuul-la per-hees-tä-si! Chom-poo kuu-los-taa mu-ka-val-ta!
Tukiopetus kaksoiskonsonanteista ke klo 8:00.
Nähnyt: Jittramas Meesang






Minun perheeni (4. luokka)
Meidän perheeseemme kuuluu minä, äitini Fah, koirat Chompoo ja Netra ja isäpuoleni Jari.
Äiti on paljon töissä mutta tykkää töistä. Silloin kun hän on kotona hän laittaa ruokaa ja lukee kirjoja. Jari on enemmän kotona. Hän siivoaa paljon koska ei tykkää siitä että koirista lähtee karvaa. Silloin kun Jari ei siivoa hän pelaa minun kanssa pleikkarilla ja talvella vie hiihtämään ja luistelemaan. Äiti ja Jari tulee aina minun jalkapallo peleihin ja Jari myös on joukkueen toinen valmentaja.
Chompoo on minun koira. Se on jo melkein kahdeksan vuotias ja aika laiska. Ennen se tykkäsi hakea palloa ja painia mutta ei enää. Nyt se tykkää maata sohvalla vaikka kyllä se tulee minun kanssa aina lenkille. Onneksi meidän talossa on hissi koska Chompoo ei jaksa enää mennä rappusia kun se on kerta niin vanha.
Netra on äidin koira. Netra tarkoittaa Ruususta ja äiti sanoo että sen nimi on Ruusunen sen takia että se on prinsessa. Netra näyttää ihan saksanpaimenkoiralta mutta se on sekarotuinen. Äiti otti sen kun joku löysi sen ojasta kun se oli pentu. Sekin on ihan kiltti.
Sen pituinen se.
- Nitthan Paithoonbuathong
Jännä kertomus, hyvä Nitthan! Muistelepa vielä pilkkujen käyttöä!
Nähnyt: Jittramas Meesang




Minun perheeni (7. luokka)
Minun perheeseeni kuuluu minun lisäkseni äitini Jittramas, isäpuoleni Jari ja koiramme Netra, enkä minä halua kertoa enää enempää.
Tee uusi aine maanantaihin mennessä. Tämä on hylätty.
Minun perheeseeni kuuluu Jittramas, Jari ja Netra, ja Netra on siis koira. Meillä menee ihan sairaan hyvin. Jari on aina kiva minulle. Joskus Jari tekee minulle aamupuuroa ja laittaa siihen karkkiväriä ja sanoo että se on sateenkaaripuuroa. Se on kivaa. Jari ei ole asunut meillä hirveän kauaa. Mutta on kivaa kun hän muutti meille. Jari on kiva. Jari harrastaa urheiluseuran toimintaa. Kesäisin hän jakaa seuran nimissä mainoksia, jotta seura saa rahaa. Minä menen joskus hänen mukaansa. Sekin on ihan kauhean kivaa.
Netra puolestaan on sekarotuinen tyttökoira. Se on äidin koira. Jari vie sitä välillä aamupissalle, mutta vain äiti menee sen kanssa lenkille. Netra on äidin ainoa harrastus. Äiti on paljon töissä, koska hänen mielestään työ on kivaa.
- Chai Paithoonbuathong
Hyväksytty teksti. Toistit aika paljon kiva-sanaa. Älä kirjoita väärää nimeä aineeseesi.
Nähnyt: ____________________






Me Meesangit (9. luokka)
Minä olen Chai, ja minä olen ainoa meidän perheestä, jonka sukunimi ei ole Meesang.
Kun minä olin pieni, meitä oli vain me kaksi: minä ja äiti. Siitä en muista ihan hirveästi, koska Jari, äidin mies ja minun isäpuoleni, tuli mukaan kuvioihin aika varhain.
Jari on huumorintajuinen ja kiltti tyyppi. Hän harrastaa urheiluseurassa toimimista. Se tarkoittaa, että Jari ei itse oikeastaan urheile, mutta on muuten mukana vähän siinä sun tässä. Hän kerää seuralle rahaa, auttaa järjestelemään yleisurheilukisoja, käy kokouksissa ja sen sellaista. Minä käyn hänen kanssaan kokouksissa ja välillä jakamassa seuran puolesta mainoksia, mutta en saa auttaa urheilukisoissa, koska olen alaikäinen.
Kesäisin me käymme Jarin kanssa kalassa. Jari ei oikeastaan ikinä saa kalaa, mutta hän vain nauraa ja sanoo, ettei se haittaa. Kerran saimme Jarin kanssa ihan järjettömän suuren hauen ja sen kanssa olikin sitten operoimista, koska hauella on hampaat. Jari on kanssani yhtä mieltä siitä, että edes haukia ei saa nakata rannalle potkimaan ja odottamaan kuolemaa. Ne pitää joko päästää pois tai tappaa heti.
Talvella minä ja Jari hiihdämme paljon. Yleensä menemme vain pururadalle, mutta melkein joka perjantai kun on lunta, hiihdämme laavulle ja teemme tulen. Jos jonain talvena ei ole lunta, menemme autolla Kivikon hiihtohallille ja hiihdämme siellä aina niinä iltoina, kun Jarilla on aikaa ajella.
- Chai Buathong
Hyvä Nitthan. Kirjoitat hyvin. Olisi ollut kivaa kuulla myös muista perheenjäsenistäsi.
Nähnyt: JM

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Keitaro Akiyama: ensirakkauteni

Chain viimeinen tarina Hukkasuolla. Minun ensirakkauteni nimi on Keitaro Akiyama. Hän on vieläkin minusta kauniimpi kuin kaikki ikuisesti laajenevan universumin tähdet ja auringot yhteensä. Hän tuoksuu hevoselta, tupakalta, jännitykseltä siltä yhdeltä tietyltä talvi-illalta, jona minä suutelin häntä sekunnin murto-osan verran. Hänellä on sirot sormet ja vaalea iho, kun vertaa minun käsiini. Lukemattomat kerrat olen katsellut, miten hänen sydämenlyöntinsä voi nähdä hänen kaulakorunsa ketjusta, joka lepäsi aina hänen kaulaansa vasten. Samalla olen miettinyt, haaveillut, uneksinut, miltä ne tuntuisivat huuliani vasten. Aina vain harvemmin olen miettinyt, millainen ääni hänestä kuuluisi, jos tekisin hänen kanssaan kaikkea sitä, mistä välillä näin unta. Ja samalla olen rukoillut ja toivonut, että pääsisin sellaisista ajatuksista, unista ja haaveista. Kun lähdin lomalle tyttöystäväni, elämäni uuden keskipisteen kanssa, olin iloinen ja jännittynyt. Meidän piti hakea Omppu siksi aikaa kesälait

Ihana vauva (3. tarina ilman kenguruita)

Aamuja kului. Aurinko nousi samanlaisena joka aamu. Ensimmäinen, mitä näin, olivat aina Ekun hiukset. Harvoin maltoin nousta heti, vaikka ihan vain rivitaloasuntomme takapihallakin oli vaikka mitä tutkittavaa. Ekku veti minua puoleensa paljon voimakkaammin kuin omituiset sisiliskomaiset olennot, joita vilahteli pihassa lämpiminä hetkinä. Ujutin usein käteni Ekun paidan alle. Hänen ihonsa oli lämmin, ja oikeastaan vielä nukkuen hän aina silitti käsivarttani paidan läpi. Joskus nukahdin uudestaan siihen, heräsin pian uudestaan, näin Ekun hiukset ensimmäisenä uudestaan. Kahvi maistui kuulemma erilaiselta. Ei totta tosiaan ollut mitään Juhla-Mokkaa. Googletin, mistä saisi kunnon kahvia, ja kuulemma jossainpäin lähistöllä olisi Suomi-seura. Suomalaisia. He pitivät Suomi-kauppaa, josta saisi ostaa Juhla-Mokkaa, Vaasan Ruispaloja ja Turkinpippuria. Ekku nauroi, että ei tänne olla tultu mitään Ruispaloja syömään. Olin ihan samaa mieltä, haroin hänen hiuksiaan niin että hän sulki silmänsä, ja l